Viljelyvallankumouksen aatto
Uusien viljelykasvien esiinmarssi alkanut Suomessa
22.7.2009

Suomalaisen naisen ihannemalli on muuttunut vuosien saatossa klassisesta Elovena-tytöstä groteskiin huippumalliin. Kurvikas, kaunis, terve ja iloinen sai väistyä häijyn, anorektisen ja mulkosilmäisen heroinistin tieltä. Aika aikaansa kutakin. Joidenkin, itseni mukaanlukien, on vaikea hyväksyä tätä muutosta. Tunnustan kuitenkin etten sille mitään mahda.

Muutos on tapahtunut myös Elovena-paketissa olevalle pellolle. Ei liehu enää kaura elokuun tuulessa samaan tahtiin kuin maatalouden kulta-aikaan 60-70 luvulla. Olkoon syy sitten EU:ssa, verotuksessa, ilmastonmuutoksessa tai ruokatukkumme hintakartellissa, joka vääntää tuottajalta herneetkin keitosta. Oli niin tai näin - muutos on tapahtunut eikä maajussi sille mitään mahda.

On siis pakko oppia elämään muutoksen kanssa.

Tässä onkin pahasti luutuneella maataloudellamme tekemistä. Onhan se vaikea. Perinteen muutos. "Ku minu isoooisäni jo tällä pelholla Ruista laittoo, ja isäni jatkoo, nii tuunhan se määkin jatkamahan, sanoo herrat EU:hussa mitä vaan! Jotta perkele ruista se tuloo niinkuhun on aina tullunna!"

Ehkä Suomessa on liian tunteikas suhtautuminen siihen mitä siellä pellolla kasvaa. Vanhat maajussit eivät suostu asiaa myöntämään vaikka tulot tippuu eikä tukiaismersujakaan ole enää jaossa. Olemme yksinkertaisesti tien päässä - erään ajan lopussa. Muutokseen on vastattava eikä taakse voi katsella.

Ja onneksi kaikki eivät ole juuttuneet eiliseen ja erilaisista uusista tuulista kuullaan harva se päivä. Kuka muuten tiesi; kuminaa viljellään jo suomessa hehtaareina lähes yhtä paljon kuin ruista? Toinen kysymys: Kuka edes käyttää kuminaa?

Tässä on avain viljelyvallankumoukseemme! Vallankumoukseen, joka olisi pitänyt laittaa jo alulle heti sen jälkeen kun liityimme EU:n ja tiedettiin että kannattamatonta maatalousbusinestä ei tulla tukiaisten varassa enää pyörittämään kovin kauan. On siis lähdettävä kohti tuntematonta - pois mukavuusalueelta.

Kumina-business on itseasiassa loistava esimerkki ennakkoluulottomasta uusiutumisesta. Tuskin kukaan olisi 20 vuotta sitten uskonut että k.o kasvin laatu suomalaisissa oloissa tulee olemaan huippuluokkaa. Laatua josta muualla mailmassa suostutaan maksamaan hyvä hinta.

Juuri tänään Yle kertoi kuinka yrttien viljelypinta-ala kasvaa kovaa vauhtia.
Keski-eurooppalaisten äärettömän kallis herkku, tryffeli on saanut jo hyvän jalansijan, ja kasvatusta jalostetaan tosimielessä.

Kaiken huippuna; kuka voisi kuvitella suomea viinimaana? Hyvin harvat vielä 10 vuotta sitten mutta kovaa vauhtia viininviljelyä täällä kehitetään, eikä kaupalliset pullotteet "Vitis vinifera" eli oikeasta viinirypäleestä ole enää kaukana.

Hauskaa sinänsä että 1500 luvulla Turun seudulla on viljelty viiniköynnöstä. Hups, pieni jääkausi alkoi ja viiniä ei enää kannattanut kasvattaa. Oli pakko uudistua. Ehkä sen aikaiset maanviljelijät valitsivat kasvatettavaksi ruista, vehnää ja kauraa.

Olisiko aika "taas" uudistua? Jos siihen pystyttiin satoja vuosia sitten, kuinka suuri ongelma se voi olla tänä päivänä?

>> Aiheesta lisää keskustelupalstalla